30.1.2017

Miksi namikoulutus epäonnistuu?

Kuulen usein sanottavan, että olemme kokeilleet namikoulutusta, mutta se ei toimi. Yleisimmin kyse on arkielämän taidoista tai asioista, joihin liittyy koiran pelko- tai epävarmuustila. Syitä siihen, miksi koulutus ei ole toiminut, on useita. Vika ei koskaan ole namikoulutuksessa itsessään, vaan siinä miten se tehdään. Eli koulutuksen rakenteessa on jotain vialla. Tarkistuslista sille, mikä on pielessä, on melko lyhyt. 


"Namikoulutus" eli positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus on aina tehokkain tapa muuttaa eläimen käytöstä. Palkkiona voi käyttää muutakin kuin syötävää, mutta syöminen on helpoin ja kätevin toteuttaa eikä sen käytössä ole oikeastaan huonoja puolia. Yleensä syöminen rauhoittaa, eikä stressaantunut tai pelokas koira kykene välttämättä syömään, joten käytössä on melko hyvä stressimittari. Palkkiota kannattaa kuitenkin ajatella enemmänkin verbinä kuin substantiivina, tekemisenä ennemmin kuin asiana, niin eri vahvistevaihtoehtoja tulee helposti lisää. Vahviste ei siis ole nami, vaan syöminen.

Positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus ei voi epäonnistua, jos se tehdään oikein. Käytännössä siis epäonnistuneen koulutuksen taustalla on aina koulutusvirhe tai pari. Nämä eivät parane sillä, että aletaan rankaisemaan koiraa. Ainoa, millä ne paranevat, on se, että koulutusta parannetaan.

Mutta siihen tarkistuslistaan.
Todennäköisesti ajattelet, että tämä lista on vanha ja tuttu. Kuitenkin nämä ovat edelleen koulutuksen tärkeimmät osatekijät, joita tarkkailla ja analysoida. Nämä tekijät analysoimalla löytyy se kehitystä hidastava tekijä 99% varmuudella.

1. Palkkion laatu


Ensimmäinen tarkistettava asia on palkkion laatu. Mikäli koira ei tavoittele palkkiota, palkkiona käytettävä asia ei myöskään toimi vahvisteena. Se on vain syötävää. Koiran on siis todella tavoiteltava sitä, mitä yrität käyttää vahvisteena. Tästä aiheesta olen jo kirjoittanut yhden bloggauksen, joten ei tästä sen enempää. Se löytyy täältä >>

2. Ajoitus


Seuraavaksi tarkistettava asia on ajoitus. Osuuko palkkio oikeaan hetkeen joka ikinen kerta? Siis todella. Ei sekuntia sen jälkeen tai kaksi sekuntia sitä ennen. Mitä nopeampi koira sinulla on, sitä lyhyempi on tuo aikaväli, johon olisi osuttava. Mieti ajoitus valokuvauksena: jos kuvaan nopeatempoista liikettä, tarvitset todella lyhyen valotusajan saadaksesi haluamasi hetken tallennettua. Pienet koirat ovat kuin kolibreja, jotka voivat räpyttää siipiään jopa 100 kertaa sekunnissa! Tässä ei ole juuri muita keinoja kuin huolehtia, että itsellä on mekaaniset taidot kunnossa. Se, mitä voimme toki tehdä, on vahvistaa nopealla koiralla paikallaan oloa, pysähtymistä, jolloin oma toimintamme helpottuu jonkin verran.

3. Kuinka usein koira saa palkkion 


Palkkion pitää tulla riittävän usein, jotta käytös säilyy. Kuitenkin mahdollisimman harvoin... Jos palkkio tulee liian harvoin, koira ei jaksa keskittyä tehtävään. Osaamisen myötä usko "ihan kohta tulevaan namiin" kasvaa, jolloin palkkioiden väliä voi kasvattaa. Jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, palkkioita pitäisi tulla vähintään 12 minuutissa. Mieluiten vieläkin useammin. Mitä harvemmin koira saa palkkion ja toistaa käytöksen, sitä enemmän se ehtii välillä miettiä muuta, ja tämä luonnollisesti häiritsee oppimista.

4. Vaatimustaso


Tämä on se osio, jossa hyvätkin kouluttajat helposti epäonnistuvat. Vaatimustasoon liittyy niin monta tekijää, ettei kaikkia aina tule huomioitua.

Ihan ensin meillä on se tekninen juttu, mikä koiran pitää tehdä palkkion saadakseen. Tämä voi olla vaikkapa katseen kääntäminen kouluttajaan. Tämän teknisen jutun lisäksi vaatimustasoa nostaa ympäristössä olevat asiat ja etäisyys niihin. Mitä lähempänä häiritsevä asia on, sitä suurempi sen merkitys on. Lähellä oleva toinen koira on siis paljon suurempi häiriö kuin kaukana oleva, jolloin vaatimustaso on korkeammalla pelkästään tästä johtuen.

Lisäksi vaikuttaa toisen koiran käyttäytyminen: häntä pystyssä tuijottava koira on paljon vaikeampi kuin elekieleltään täysin rento omiin touhuihin keskittynyt koira. Vaatimustaso on siis korkeampi, jos toinen koira käyttäytyy uhkaavasti. Lisäksi koiran sisäinen tila vaikuttaa: jos takana vaikkapa käynti eläinlääkärillä, voi stressitaso olla jo valmiiksi korkealla, jolloin etäisyyden pitää olla huomattavasti suurempi kuin ennen eläinlääkärikäyntiä.

Tämä kohta mättää myös, jos ajoitus ei osu joka ikinen kerta oikeaan. Jos ajoitus on väärä, myös käytös naksun aikana on eri, ja vahvistat eri asiaa kuin mitä tarkoitit.

Vaatimustason nosto pikkuhiljaa ei lisää koulutukseen käytettävää aikaa, vaikka pieniksi pilkotut portaat saavat koulutuksen kuulostamaan pitkältä ja hankalalta. Usein auki kirjoitettu kriteeri- eli vaatimustasolista vaikuttaa aikaavievältä, mutta näin ei yleensä ole. Jokaisella vaatimustason portaalla ollaan ehkä vain muutamia sekunteja. Toki jotkut vaiheet voivat viedä enemmänkin aikaa, mutta yleensä jouheva koulutus on ajallisesti nopeaa. Eläimen tahdissa on kuitenkin mentävä. Liian nopea kiirehtiminen aina vain hidastaa, kun joudutaan palaamaan koulutuksessa taaksepäin. Erityisesti, jos koiralla on pelkoja, saatetaan pahentaa tilannetta liian nopealla etenemisellä.

5. Onnistuneiden toistojen määrä


Tämä on käytöksen vakiintumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jos koira jo osaa, pitää käytöstä toistaa onnistuneesti eri paikoissa ja eri häiriöissä, jotta käytös myös jatkossa toimisi kaikissa näissä paikoissa.

Käytös, jota ei vahvisteta, alkaa sammua. Mitä enemmän vahvistettuja käytöksiä on tehtynä, sitä enemmän käytös myös kestää vahvistamattomana. Mutta miksi riskeerata? Miksi ei lähtökohdallisesti lähde hakemaan riittävää toistomäärää? Onnistumisten saaminen helpottuu koko ajan koulutuksen edetessä. Alku on aina haastavin.

Steve White, amerikkalainen poliisikoirakouluttaja, joka on Suomessakin vieraillut pariin otteeseen, on kehittänyt loistavan mittarin osaamiselle. Jos koira pystyy toistamaan käytöksen 20 kertaa, 20 eri paikassa ja 20 eri häiriössä, se osaa. Yhteensä 8000 toistoa. Montako käytöstä koirasi todella osaa?







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti