Ympäristön häiriöissä toimiva vahviste

 


Hakusessa kaikkialla toimiva vahviste

Taannoin sain kuulla toteamuksen, ettei kaikilla koirilla ole sellaista palkkaa, mikä toimisi kaikissa ympäristön häiriöissä.

Tämä on totta. Niin totta, kuin voi ja olla. Ei ole olemassakaan sellaista palkkaa, ei kenelläkään. Ei yhdelläkään koiralla.

Jos siis otat jonkun superhyperherkkumakkaran ja nälkäisen koiran, ja viet sen paikkaan, jossa puput sinkoilevat ympäriinsä (vaihda tilalle paikka, joka mielestäsi on sinun koirallesi vielä vaikeampi) ja luoksetulo toimii kuin unelma. Ihanan helppoa tietenkin on, jos näin on. Harvemmin on. Silti palkan laatuun kannattaa satsata.

  • Mitä parempi palkka, sitä paremmin koira sietää häiriötä.
  • Mitä parempi palkka, sitä enemmän koira sietää kouluttajan virheitä.
  • Mitä parempi palkka, sitä harvemmin koiraa tarvitsee palkata.
Näin se menee. Mutta ne puput. Jos joku olisi pistänyt sinut ekaluokkalaisena tekemään yliopiston matikkatehtäviä, olisitko selvinnyt? Vaikka palkkana olisi ollut tuo superhyperherkku? Et tietenkään. Tämä on itsestäänselvää. Silti me laitamme koiriamme jatkuvasti vastaavaan tilanteeseen. Ja sitten joko kiukuttelemme, kun koira ei osannut, ja syytämme pehmokouluttajia liiallisesta lempeydestä, tai pahimmillaan pahoinpitelemme koiraa fyysisesti tai psyykkisesti, kun se ei osannut.

Pilko pupu


Mutta ne puput. Pilko pupu. Niin siis se puputilanne. Mitä elementtejä pupun juoksentelussa on? Ainakin mielenkiintoinen tuoksu ja erityisesti liikkuva, poispäin lujaa menevä kohde. Ja se tosiasia, että koiralla on sisäänrakennettuna reagointi liikkuvan kohteen perään lähtemiseen. Tätä kutsutaan vietiksi tai metsästysketjuksi. Itse tykkään jälkimmäisestä, koska se on määritelty tarkemmin. Menemättä siihen nyt sen tarkemmin pohditaan vain sitä, miksi tämä vietti tai ketju on olemassa? 

Koiran metsästyskäytös johtaa ruokailuun. Nähdään liikkuva eläin eli nähdään ruokaa. Sisäänrakennettu käyttäytymismalli saa vallan. Koira ottaa jalat alleen eikä kuule. Lähdetään liikkuvan perään, napataan kiinni, ravistetaan kuoliaaksi ja syödään. Ai että tekee gutaa niin monella eri tasolla, sanoo koira. Ja tätä vastaan ihmiselläkö ei ole keinoja? Ei se pelkkä nakin tunkeminen suuhun ole ratkaisu, jos ei ollenkaan mietitä, millä hetkellä sitä nakkia suuhun tungetaan.

Portaat pupua vastaan


Tässä kohtaa on hyvä miettiä mielessään portaita. Kuinka monta askelmaa on helpoimmasta tilanteesta vaikeimpaan? Riippuu toki koirasta, joten siksi jokainen joutuu miettimään nämä itse. Raakileversiossa näistä portaista voisi olla esimerkiksi seuraavia:
  • Koira osaa tulla kutsusta luokse häiriöttömässä ympäristössä
  • Koira osaa tulla kutsusta luokse muiden koirien ollessa paikallaan
  • Koira osaa tulla kutsusta luokse muiden koirien liikkuessa hiljaa
  • Koira osaa tulla kutsusta luokse muiden koirien liikkuessa keskivauhtia
  • Koira osaa tulla kutsusta luokse muiden koirien liikkuessa lujaa
Itse käytän liikkuvina kohteina liikkuvia leluja (kuten lentävä pallo) ihmisiä, muita koiria ja lampaita (niitä on kotona). Muita eläimiä käyttäessä on huomioita niiden hyvinvointi tilanteessa. Siksi esim. asiakkaamme pääsevät harjoittelemaan vain lampaan hajussa. Sekin lisää vaikeustasoa riittävästi monille. Joskus saavat näköyhteyden lampaisiin, toki. Jos lampaat niin haluavat.

Kyllä se kotona osaa


Sitten on se toinen puoli. Käytöksen tunnetila. Usein korvat ovat on-asennossa vain matalassa vireessä. Kun kierrokset nousevat, off-asento menee automaattisesti päälle. Kuinka moni on harjoitellut jotain käytöstä erikseen
  • Kierrokset Level 1
  • Kierrokset Level 2
  • Kierrokset Level 3
  • ....
  • Kierrokset Level 10


Minä olen. Teen harjoituksia tieten tahtoen kierrosvolyyminappula kädessä. Taon sitä tasoa, jossa koiralla alkaa näkyä aavistus lievästä "kuulonalenemasta". Hoidan tämän volyymitason kuntoon ja siirryn seuraavaan. Mikään tässä ei ole vaikeaa. Se pitää vaan tehdä. Niinpä mulla kaksi alle yksivuotiasta koiraa jätti peurajahdin kesken, kun kutsuin, vaikka kaverien koirat sitä jatkoivatkin. Tämä tapahtui useamman kerran ennen, kuin tuo kaksikko täytti yhden vuoden.

Asiakkaani vinttikoirat jättivät vinttikoiralaumassa jänisjahdin kesken kutsusta. Ei siis todellakaan tarvitse olla ammattikouluttaja, jotta tässä onnistuu.

Suurin ongelma ei siis todellakaan ole se, ettei riittävää vahvistetta ole. Suurin ongelma on se, että vaikeustaso ei ole koiralle oikein missään harjoittelun vaiheessa sopiva.
 

Kommentit